Lehtipuun leikkaus – kyljestymiset ja kaulukset

Aikainen kevät on hyvä aika tarttua toimeen lehtipuiden hoitoleikkauksissa. Omaa leikkaustekniikkaa voi arvioida, jos on jo aiempina vuosina leikannut puista oksia – jäljet kertovat ammattitaidosta… tai sen puutteesta.

puun leikkaus on onnistunut huonosti

Vaahteran oksaan on jätetty pitkä tappi ja kuori ei pääse kasvamaan leikkauskohtaa peittoon.

 

Maaliskuu oli poikkeuksellisen kylmää, mutta leikkaukset pitäisi tehdä alkukeväällä ennen kuin ilmat liikaa lämpenevät. Mukavin ilma on pari astetta pakkasta ja poutasää Kovalla pakkasella kuoret helposti repeävät ja liian myöhään leikatessa puiden nesteet jo virtaavat ja kuori irtoilee puusta leikkauskohdan ympäriltä.

Jokainen pois sahattu oksa on puulle haava ja toipuminen kuluttaa puun voimavaroja. Huonossa kulmassa olevat oksat kannattaisi poistaa jo ajoissa: mitä nuorempi puu, sitä pienemmät leikkaushaavat oksien poistamisesta jää. Optimaalista olisi, jos poistettavat oksat jättäisivät vain pieniä parisenttisiä haavapintoja. Leikkauspintoihin ei nykyoppien mukaan enää tarvitse käyttää haavanhoitoaineita, mutta leikkaaminen on parempi tehdä kuivalla ilmalla, niin ilmassa on vähemmän sienitautien itiöitä. Terävillä välineillä saa leikkauspinnasta mahdollisimman sileän. Sileä leikkauspinta kuivaa nopeammin kuin rosoinen pinta.

Mahlaa valuvat puut: koivut, vaahterat, hevoskastanjat, kirsikat ja luumut on parempi jättää loppukesälle. Erityisesti koivu vuotaa runsaasti mahlaa jo helmikuusta ja saa kevätleikkauksesta herkästi lahovikoja. Koivun mahlavuoto päättyy jo juhannuksen jälkeen, jolloin sitä voi leikata – mutta silloinkin säästeliäästi.

Leikattu puu, jossa oksankaulus.

Puumuotia: oksankaulus on aivan nimensä veroinen.

 

Kun isompaa oksaa joutuu sahaamaan pois, pitää varoa ettei se irrotessaan repäise rungosta kuorta mukaansa. Usein sahausta on tehtävä alhaalta ylöspäin, ettei vahingoita rungon kuorta sahalla. Helpompi siis lyhentää oksa aina reilusti kauempaa rungosta tapille ja tehdä lopullinen sahaus vasta sen jälkeen.

Onnistunut puun leikkaus, tammen runkoa

Tässä tammen runkoa, kyljestyminen on onnistunut. Oksan poistosta on aikaa jo muutama vuosi. . Tammi kestää hyvin leikkaamista, eikä se ole yhtä arka sienituhoille kuin esimerkiksi vaahtera. Vielä pari vuotta ja poistettua oksaa ei huomaa enää juuri ollenkaan.

 

Puilla on nerokas systeemi oksien kiinnitystekniikassa. Rungon solukot ja oksien solukot kiinnittyvät toisiinsa kerroksittain. Alkukesällä ensin kasvaa oksien solukon vuosikasvu ja sen jälkeen vasta rungon solukko. Näin oksat ovat periaatteessa hyvin tiukasti kiinni puussa. Kun tutkiin oksan kiinnityskohtaa runkoon, näkyy oksankaulus, joka ympäröi oksaa selkeänä pullistumana. Rosoinen kuoriharjanne näkyy oksan tyvessä ja se on rungon ja oksan solukoiden yhtymäkohta. Oksaa sahatessa oksankaulus ja kuoriharjanne pitää jättää ehjäksi. Oksankaulus suojaa puuta lahottajasieniltä. Eli oksa leikataan mahdollisimman tarkkaan pois vahingoittamatta oksankaulusta.

leikattu puu

11 vastausta artikkeliin ”Lehtipuun leikkaus – kyljestymiset ja kaulukset

  1. Puutarhassamme Vesilahdella kasvaa 1997 istutettu ja noin 4-metrinen punatammi, jossa on pari liian alhaalla olevaa oksaa ja ne haittaavat puun alla oleilua ja istumista – ja ne pitäisi poistaa kokonaan.
    Lisäksi on yksi oksa, joka suuntautuu kulkuväylän suuntaan. Olen miettinyt, että pitäisikö sekin katkaista kokonaan, vai lyhentää aina tarpeen tullen?
    Jotenkin ajattelen, että eikö vuosittainen typistäminen rasita punatammea enemmän kuin oksan kerralla katkaiseminen?
    Kyseiset oksat ovat sormenpaksuisia; pituutta on jo lähes pari metriä.
    Onko sopiva aika poistaa oksat ennen silmujen puhkeamista varhain ensikeväänä (maaliskuussa), vai milloin?

    Toinen kysymys koskee hevoskastanjaa ja sen laikkaamista. En mielellään sitä leikkaisi ja siksipä tämä oksa onkin päässyt jo paksuksi.
    Hevoskastanjalla on ikää 15-vuotta ja pituutta vajaa 5m, ympärysmitta on alhaalta n. 63cm; halkaisija n. 27cm.
    Kyseinen oksa lähtee rungosta aika alhaalta ja sen ympärysmitta on 23cm ja halkaisija n. 10cm ja se tullee todennäköisesti repeytymään siitä, koska on sen verran jyrkässä kulmassa runkoon. Se on myös raskas oksa, koska se on haaroittunut.
    Olisiko nyt heinäkuussa – kuivalla ilmalla – oikea aika oksan katkaisemiseen?

  2. Mukava kuulla, että punatammi menestyy Vesilahdella!
    Nyt on hyvä aika tehdä puille hoitoleikkauksia: voimakas kasvuvaihe on ohi, mutta puut ehtivät vielä korjata itse leikkauspinnat ennen kuin niillä alkaa syksyyn valmistautuminen. Hevoskastanjalle erityisesti tämä aika on kevättä parempi.
    Tammi kestää leikkausta hyvin, Tampereella on Tuomiokirkon edessä mahtava tammista istutettu leikattu pensasaitakin. Noin pienet oksat voi leikata suoraan kokonaan pois, mutta alaoksille voi tehdä poistoa myös Arno Kasvin ohjeiden mukaan: lyhennetään alaoksa kolmannekseen. Näin puu luopuu ”amputoidun” oksan lihottamisesta ja keskittyy ylempänä olevien oksien kasvattamiseen. Parin vuoden kuluttua lyhennetty oksa voidaan poistaa sitten kokonaan.
    Hevoskastanjan huonossa kulmassa olevaa oksaa kannattaa ainakin keventää reilusti leikkaamalla, jos sitä ei pysty kokonaan poistamaan. Hevoskastanja on leikkauksista herkästi lahovikoja saava puu. Oksalla saattaa olla ns. sisäänkasvanut kuori ja se on silloin heikosti puussa kiinni eli repeää herkästi. Varsinkin kun nykyään on usein koviakin tuulia ja myrskyjä. Sisäänkasvaneesta kuoresta löytää aika hyviä vinkkejä netistä googlettamalla. Mukavia puidenleikkaushetkiä toivotellen.

  3. Kiitos ohjeistuksesta, puut leikattiin. Paksuin oksa ”amputoimalla”… sitä seurataan nyt sitten parisen vuotta.
    Punatammi muuten näyttää tekevän nyt terhojakin.

  4. Viimevuotisen hevoskastanjan paksun monihaaraisen alaoksan ”amputoimisen” jälkeen, oksaan tuli nyt keväällä vain pari pikkiriikkistä silmua, jotka nipsaisin pois; puun muut oksat ovat täynnä pulleita silmuja. Eli ilmeisesti alaoksan hylkiminen on käynnissä.

    Ensivuoden heinäkuussa sitten loputkin paksusta oksasta pois.
    Vai olisiko se hevoskastanjan lahohoamistaipumuksen vuoksi puulle vähemmän rankkaa, jos sitä ei leikkaisikaan enää? Eihän se oksa mikään kaunistus ole; siinä ei enää ole haaroja ja se on noin metrin pituinen.

    Kysyisin myös, mitä puuta suosittelisit keskeiselle paikalle oleskeluryhmän lähelle?
    Paikka on pohjois-itä suunnalla, johon lisäksi järven yli puhaltavat tuulet; paikka on kuitenkin suojainen ja koko päivän aurinkoinen. Maa on siinä kohtaa melko kuivaa. Siinä kasvoi muutamia vuosia okakuusi, jolle se ei ollut hyvä paikka; oksat levisivät oleskeluryhmän kulkuväylälle. Sitä ei valitettavasti enää saatu pois ja istutettua muualle, vaan se jouduttiin kaatamaan. Siinä on nyt siis puun kanto, jota ei yrityksistä huolimatta olla käsivoimin saatu kokonaan pois.

    Siinä jonkin matkan päässä kasvaa muutama vuosi sitten istutettu Helmiorapihlaja ja olen miettinyt, että se voisi viihtyä siinä tai sitten omenapuutakin olen miettinyt. Silloin siihen tietenkin pitäisi tuoda lisää multaa – ja se kyllä onnistuisi, koska maata siinä kohdin voi nostaa. Mutta se kanto? On vain tullut mieleen, että kärsisikö esim. omenapuu, jos sen juurien alapuolella on havupuun kanto ja juuret, jos emme niitä sieltä perästäkään pois saa?
    Olisi kiva istuskella esim. omenapuun alla.

  5. Ystävä pyysi kysymään, mikähän olisi sellainen puu, joka voisi olla perenna-alueen keskellä antamassa suojaa auringolta – ja joka ei peittäisi liikaa, ei tekisi juurivesoja ja joka ei kärsisi leikkauksista?
    Ja mikä olisi Moskovan kaunotar-syreenille parhain mahdollinen kasvupaikka ja maanlaatu ja mihin aikaan sitä leikataan?

  6. Leikkasimme hevoskastanjaa nyt keväällä huhtikuussa isoja oksia pois, kun vaihtolavalle tulee taloyhtiölle. Pitääkö maalata tai saako maalata leikkauskohdan ja onko siihen erikoinen maali. Ettei mahla valu ja kärsi.

  7. Hei,
    Hevoskastanja valuu nyt keväällä mahlaa. Sivelyaine leikkauskohtiin on erityinen haavanhoitoaine, sitä saa puutarhamyymälöistä. Mutta on varmaan turhaa sivellä noihin leikkuuhaavoihin mitään, koska se valuu mahlan mukana pois joka tapauksessa. Eli ei tavallista maalia missään tapauksessa:)

  8. Meillä Keravalla kasvaa tontilla tammi nyt noin 2m ja aika hintelä , huomasin että siinä on kaksi latvaa, kasvanut tänä keväänä -kesänä hurjasti.Kysymys kuuluu että pitäisikö toinen latvoista leikata poikki vai miten kannattaisi tehdä…

  9. Satuimme vahingossa leikkaamaan nuoren 1 metrin korkuisen tammen taimen muitten roskien seasta.Linnut tuoneet terhot saareen Pietarsaaressa.3 muuta kasvaa kivasti.Voisiko toivoa,että juurista vielä kasvaisi uusi tammen verso??

  10. Hei Arja ja Marjaliina,
    Nyt vasta huomasin viestinne..
    Tammi sietää voimakastakin leikkausta ja muotoilua tosi hyvin. Nyt on loppukesällä hyvä aika leikata ylimääräinen latva pois. Hintelä kasvu voi johtua liian vähästä valosta? Ja jos tammen leikkaa poikki, se yleensä versoo uudelleen – tosin aika monihaaraisena puskana. Vanha kansa sanoo, että jos leikkaa kasvavan kuun aikaan niin versoo hyvin, mutta jos vähenevän kuun aikaan niin versoo huonosti. Riippuu nyt siitä tietysti, että haluaako jonkun kasvavan uudelleen vai ei:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *