Terrafiore – blogia pitävä Ritva Pietarinen https://terrafiore.wordpress.com/ yllätti meidät ja lähetti 3 mukavaa blogia -haasteen. Me kirjoitamme omaamme niin harvakseltaan, että haaste oli iloinen yllätys. Sitä tosin seurasi visainen pulma: mitä puutarhablogeja me itse haastaisimme ketjun jatkona ja mitä haluaisimme nostaa meitä puhutteleviksi kaikkien mielenkiintoisten joukosta. Ajattelemiseen kului hetki aikaa…
1. Ihanat kuvat, joissa puutarhan kasvien kauneus tulee esiin kastepisaroiden tarkkuudella on Aamukastetta puutarhassa -blogissa, http://anneliviantalossa.blogspot.fi/. Näissä valokuvissa on valovoimaa. Osaisipa ottaa tuollaisia kuvia!
2. Rouva Ryytimaa Viherpihan blogeista http://blogit.viherpiha.fi/rouvaryytimaa/ on puuhakas ja toimelias suosikki, jonka sormet ovat ahkeraan mullassa. Jutuissa on koko ajan mukana paljon käytännön tietoa. Tätä blogia on kiva seurata, melkein kuin olisi aidan yli jutulla rouvan kanssa.
3. Mutta vielä jotain erilaista näkökulmaa.. Mikä historiallinen puutarha on tehnyt vaikutuksen? Se on puutarha, jolla on tarina! Suomalaisista puutarhoista sen nostalgisimman muistijäljen on jättänyt Järvenpäässä sijaitseva Aino ja Jean Sibeliuksen entinen koti ”Villa Ainola”. Puutarha ei ole pramea eikä kovin isokaan, mutta se kertoo aivan hurmaavan tarinan oman aikakautensa tolstoilaisista ihanteista ja omavaraisuuden tavoittelusta.
Ainolan puutarhasta ei ole blogia, johon voisi laittaa linkin. Sen historiaan voi kuitenkin tutustua esimerkiksi Aino Sibeliuksen puutarhaharrastuksesta kertovan kirjan kautta. Saimme kirjan aikoinaan lahjaksi Lempäälän kunnan vihertyöryhmältä. Se valottaa ajan elämää myös puutarhan hankinnoista kertovissa kirjeiden katkelmissa. Hedelmätarhan perustaminen aloitettiin vuonna 1906 ja lajikkeita olivat: Säfstaholm, Belui Nalif, Hampus, Borovinka, Charlamovsky, Kavlås, Antonovka, Åkerö ja Grågylling. Lisäksi hedelmäpuutarhaan istutettiin luumuja, kirsikoita ja Kesä-Bergamotti -päärynä.
Ainolan puutarhassa on viehättäviä hiekkakäytäviä, jotka paljastavat uuden näkymän, kun polkua kulkee eteenpäin.
”Villa Ainolan” kotikutoisesta ja inhimillisen kokoisesta puutarhasta voi aina siirtyä johonkin astetta suurempaan. Tästä löytyy myös se 3. blogi: paljon kuvia ja tekstiä ja blogi, joka tarjoaa sekä herkullisia sommitelmia, että haastetta ranskan kielen harjoitteluun: Monet´n puutarha (http://givernews.com/)
Monet´n blogia voi täydentää puutarhasta kertovalla kirjalla, jossa puutarhan työt ovat mukana tuomassa esiin sen vaivan, joka valtavan alueen kunnossapitämisestä nykyäänkin koituu. Esimerkiksi näin: ”Elokuussa tärkeimpiä töitä on taimitarhan mullan sterilointi. Tässä keskellä kylää sijaitsevassa maassa kasvatetaan kasvihuoneessa idätettyjen kaksivuotisten kasvien taimia. Sterilointi tapahtuu vanhalla, luotettavalla menetelmällä. Muokattu kukkapenkki jyrsitään traktorilla. Sen jälkeen multa höyrytetään koneellisesti ja sen päälle laitetaan kaksi rautaista neilön muotoista, sivuiltaan kahden metrin pituista levyä. Ne toimivat kuin kattilan kannet: maasta nouseva valtava kuumuus jää kansien alle ja tappaa kaikki bakteerit, hyönteisten munat, ötökät ja sienirihmastot. Tämän jälkeen penkit jaetaan narulla neljään kaistaleeseen, jossa kussakin yksi puutarhuri mahtuu kitkemään ja istuttamaan neljä riviä taimia. Pintaan haravoidaan kerros turvetta, ja elokuun loppupuolella penkit ovat valmiita kaksivuotisten kasvien ulos siirtämistä varten”.
– Vähän siistiä!
Aamukastetta puutarhassa -blogin kuvat ovatkin todella kauniita! Monet’n puutarhasta kertova kirja on ollut minulla pari kertaa kirjastosta lainassa, se on upea! Verkkosivuja en ollut hoksannutkaan, kiitos vinkistä!
Ainolastakin olen lukenut monia lehti- ja blogijuttuja, pitäisi ehdottomasti ehtiä paikan päälle. Ritva
Ehkä meidän täältä Pirkanmaalta pitäsi siis retkeillä ahkerammin:)
t. Elisa