Tule hyvä talvi, tule hyvä talvi – älä tule paha talvi!

 

Nyt juhannuksen aikaan on hyvä hetki summata kevään ja viime talven tuhoja. Talvi oli kasveille – erityisesti perennakasveille –erittäin hankala. Kylmä kesä ja sateinen syksy pohjustivat tuhot, joita loppiaisena alkanut kova pakkanen viimeisteli. Lunta ei ollut kasvien suojana ja märkä maa jäätyi nopeasti. Puutarhaliiton sivuillakin on varmistus asiasta: talvi oli pahin sitten 1980-luvun. (http://www.puutarhaliitto.fi/index.php?action=view&id=241&module=newsmodule&src=%40random4816a5978a514)

Olemme kuulleet vapusta lähtien monta tarinaa kevään aikana kadonneista syysleimusta, ruusuista ja kärhöistä. Monet isoäidin perua olevat peruskestävät kasvitkin katosivat ihmisten kukkamaista. Myös meillä talvituhot olivat yllättäviä. Perinteiset ikivihreä pikkutalvio, kallionauhus ja tarha-alpi saivat kunnolla siipeensä.

 

Pikkutalvio on ikivihreä maanpeitekasvi, jota monet suorastaan repivät pois, kun se leviää liikaa. Tänä keväänä talvio on ollut arvossaan - suurin osa kasvustoista on tuhoutunut talvenlla.

Pikkutalvio on ikivihreä maanpeitekasvi, jota monet suorastaan repivät pois, kun se leviää liikaa. Tänä keväänä talvio on ollut arvossaan – suurin osa kasvustoista on tuhoutunut talvenlla.

Olemme aina humoristisesti luvanneet diplomin jokaiselle, joka onnistuu tarha-alpin hävittämään ja nyt saamme sen siis omalle seinällemme – taidamme laittaa sen kehyksiin asti.

Tarha-alpi kärsi talvesta, vaikka se normaalisti selättää juolavehnänkin kasvuvoimallaan.

Tarha-alpi kärsi talvesta, vaikka se normaalisti selättää juolavehnänkin kasvuvoimallaan.

Jaloruuusut ja maanpeiteruusut ovat yleisesti kärsineet ja kuolleet.  On ollut ilo kuitenkin todeta, että omajuuriset  pensasruusut, joita me täällä viljelemme, ovat kestäneet hyvin. Osa kukkii komeammin kuin koskaan ennen ja vaikka esimerkiksi  ´Rosa Mundi` piti leikata alas, se on kasvanut jo tuuhean uuden kasvuston tilalle.

Keillä talvituhot ovat olleet totaalisimmat? Kokemuksemme ja keskustelujemme mukaan heillä, joilla kasvit on istutettu ns. ”altaisiin”. Useimmiten perennat tuhoutuvat talvisin liialliseen pakkaseen ja märkyyteen. Nämä nykymuodin mukaiset siistit rakennelmat ovat monen kasvin kannalta järjettömiä. Kasvualtaissa multa on syvällä ja reunat estävät liian veden poistumisen, kun maa on jäässä. Kasvualtaan pohjalla olevalla sepelillä ei ole merkitystä silloin, kun pintamaa on jäätynyt. Tällöin maa ei enää läpäise vettä.  Nykytalvet ovat sellaisia, että lumivaippa ei suojaa pumpulisena kasvejamme – eihän meillä nykyään ole enää edes kunnon hiihtokelejä.  Kannattaa siis pohtia noita altaita ja muotoilla niissä oleva maa mielellään jotenkin niin, että räntäsadepäivän vesi edes valumalla menisi pois kasvien päältä.

2 vastausta artikkeliin ”Tule hyvä talvi, tule hyvä talvi – älä tule paha talvi!

  1. Vahvasti taas viime talven jälkeen tuli todistettua totuus, joka varmaan kaikilla puutarhaihmisillä on ollut ainakin takaraivossa tiedossa…luonnon eloa kannattaa seuata, kate ja oikea kasvupaikka pelasti Kivipellossa monta kasvia. Meillä kukkamaat eivät multaa paljoa paljastele, aina on peittoa, tosin meillä ei ole kotiloita eikä paljoa etanoitakaan ja asumme rinteessä, joten kasvien varpaatkaan eivät vedessä ui. Luonnonkasvit hakevat paikkansa suotuisan kasvupaikansa mukaan ja jatkavat elämää talvista huolimatta, mallia on niistä hyvä ottaa! Toki yllättäviä menetyksiä tuli kuitenkin, muttei mitään katastrofaalista kuitenkaan.

  2. Hei Saila,
    Totta, että jännitystä riittää puutarhaihmisillä ihan luonnon seuraamisesta. Ei tarvitse etsiä jännitystä muuten, kuten taannoin tässä Nokian renkaiden mainoksessa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *